[Laatu] Debianin asentimen ohjetta tarkistettavaksi post-install.po 2/2
Flammie Pirinen
flammie at iki.fi
Ti Marras 3 21:21:16 EEST 2006
2006-10-03, Sini Ruohomaa sanoi, jotta:
> On Mon, 2006-10-02 at 15:34 +0300, Tommi Vainikainen wrote:
> > > Itse asiassa ytimen lähdekoodin voi noutaa suoraan Linukselta "
> (...)
> > Linus taitaa taipua Linusilta?
>
> Tässä taitaa ainakin joskus sääntönä olla ollut, että vaikka nimi
> taipuu mieluusti kantaa muokkaamatta,
Oikeastaanhan kai lähinnä järkevä sääntö olisi, että nimet taipuvat
kuten yleiskielen sanat, joista tässä toki kaikkein tuorein
lainakerrostuma konsonanttiloppuisia vierassanoja taipuu kantaa
muuttamatta ja sidevokaalein. Vanhoissa nimissä tietysti kannan
muokkaaminen historiallisten äännemuutosten yms. mukaan on normi.
> menee taivutus lopulta niin
> kuin sen omistaja sitä taivuttaa - mikä minua on kovasti hämmentänyt,
> mieluusti todistuisin olemaan väärässä jos joku tuntee mukavamman
> tuoreen säännön.
Taitaa se kuitenkin olla tämä kielitoimiston kanta edelleenkin.
Kohteliastahan tietysti on kunnioittaa ihmisten toiveita usein
riippumatta niiden järkevyydestä. Käytännöllistä on antaa omistajan
valita taivutukset vain sellaisista jotka olisivat myös kielen normien
mukaisia.
> Eli jos Linus taivuttaa sitä Linuksen tai Linusin, sitä sopii seurata,
> mutta Linusin olisi parempi oletus. Ääntynee muuten [liinusin], joka
> ei tunnu pahalta.
Niin (suomenkin)ruotsalaiset Linusit taipuvat ja ääntyvät juuri tuolla
tavoin. Ongelmallista tietysti on että myös suomalaiset ovat jo jonkin
aikaa nimenneet lapsiaan Linuksiksi, joka tietenkin taipuu kuten
Tuomakset tai Eliakset (ei kuitenkaan kuten Tuomaat tai Eliaat,
toisaalta Tuomasia ja Eliasia ei pelotteluista huolimatta vielä liene
näkynyt, vaikka ilmeisesti jokin yleinen mielipide jo on että
yksivartaloista taivutusta suositaaan.)
Mutta siis yleisen käytännön mukaan suomenruotsalainen Linus
taivutetaan Linusiksi, jollei muuta ole sanottu.
> Minua korpeavat erityisesti konsonanttien järkevöitykset - saako niitä
> tehdä vaiko eikö ja milloinko: Helsinki->Helsingin (vs. -kin), Prof.
> Alanko -> Alangon (vakiintunut kollegoilla), Repo->Revon tai Repon
> (itse eläin toki taipuu revon)... Tuplakonsonantit taidetaan ainakin
> yleensä suomalaisittain poistaa ääntämisen nimissä, Tykki->Tykin
> (eikä Tykkin)
Järkevä perussääntö on varmaan aina taivuttaa astevaihtelun pääsäännön
mukaan, kuten muidenkin suomen kielen yleisten äännevaihteluiden
mukaan. Sitten kun nimeä tarvitsee taivuttaa poikkeavasti sen yleensä
saa tietoonsa asianosaisilta tai muuta kautta ennemmin tai myöhemmin.
--
Flammie, computer scientist-linguist B.Sc., Gentoo translator, and a
freak. <http://www.iki.fi/flammie/>